Wednesday, October 12, 2011

Oi Konstantinopoli (3)

Otsikko: Oi Konstantinapoli (3)
Viestejä yhteensä: 37
Keskustelu aloitettu: 07.10.2007 12:50
Viimeisin viesti: 09.10.2007 23:18

 
 Kirjoittanut: MikkoL, 07.10.2007 12:50
Adrianoplen murskatappiolla oli monia kauaskantoisia vaikutuksia, kun roomalaiset heräsivät sen jälkeen näkemään, millaiset mustat pilvet olivat nousseet pohjoisessa.

Mielessäni on tähän liittyen kuningasajatus Konstantinapolin merkityksestä, jota koetan tässä kehitellä.

----------
Adrianoplen katastrofin jälkeen ja keisari Valensin kadottua yöhön itä-Rooman keisariksi nousi ensin merkittävä
Theodosius I (347-395)

hänen poikansa olis hurskas kristitty, mutta tehoton hallitsija
Arkadius (377-408)

jota seurasi voimakas
Flavius Theodosius (401-450)

Theodosius II rakensi Rooman hävityksestä 401 ja Attilan johtamien hunnien uhasta viisastuneena Konstantinapoliin uudet muurit.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 07.10.2007 12:54
Muurit olivat niin vahvat, että niitä ei yksikään vihollinen pystynyt murtamaan ennen tuliaseiden ja raskaan tykistön kehittymistä 1400-luvulla.

Katsomme näitä muureja kohta tarkemmin, mutta nyt alleviivaan erityisesti niiden merkitystä kristillisen Euroopan suojelijana nopeasti laajenevaa islamia vastaan.

Konstantinapoli seisoi Euroopan itärajan vahtina, eikä islam päässyt vyörymään sen ohi.

Mutta kun rakennetaan tuommoiset voittamattomat muurit, niiden sisälle syntyy tietynlainen aika erikoinen ilmapiiri.

vähän niinkuin muinoin Jerusalemissa syntyi Siion teologia, kun Jumala varjeli assyrialaisilta.

Muurien suojassa vanha aika, vanhat menot säilyvät kuin jalokivirasiassa.

Konstantinapolissa itäinen kirkko säilyi turvassa, kun lännessä ja Roomassa puhalsi tuuli jos toinenkin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 07.10.2007 12:58
Theodosiuksen muurit eivät siis vain suojanneet ulkonaisesti Konstantinapolia vihollisen nuolilta, ja siten koko Eurooppaa.

Muurit suojelivat sisällään myös Kristuksen kirkon sydäntä. Konstantinapolin patriarkka saattoi jatkaa perinteitä turvassa ulkopuolisilta vaikutuksilta, ja näin ekumeenisen kirkon olennainen osa säilyi muuttumattomana.

Ortodoksia on puhdasoppista siinä mielessä, että se ei ole koskaan muuttanut mitään dogmaa eikä keksinyt mitään uusia dogmeja, kirkon oppilauseita.

Tässä se on aivan erilainen kuin lännen katolinen kirkko ja Rooman paavi, joka työkseen niitä kehittelee.

Ajattelen, että uskonpuhdistus ei tullut ortodoksiseen kirkkoon, koska se ei tarvinnut sitä.

Bysantin kirkko ei ole koskaan mennyt metsään niin pahasti kuin Rooman kirkko, itse asiassa, se edustaa ikivanhaa alkuperäistä orientin kristillisyyttä.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 07.10.2007 13:01
Tätä ei saa ymmärtää kuitenkaan väärin, ikäänkuin ortodoksit olisivat jo arkkienkeli Mikaelin kaltaisia pyhiä.

Ortodoksinen kirkko on tehnyt ja tekee pahoja virheitä siinä missä muutkin. Etenkin keisarin ja patriarkan läheisyys johtaa moniin kiusauksiin.

Olemmehan saaneet sitä nähdä ja kokea tsaarinajan Venäjällä ja vaikkapa kommunistisessa Neuvostoliitossa, jossa ateistinen hallitus käytti Venäjän ortodoksista kirkkoa propagandansa ja valtansa välineenä.

Tarkoitan, että Konstantinapolin muurien suojissa on säilynyt alkuperäinen, muuttumaton kristillisyys alkukirkon ajoista asti.

Sen päälle ja lisäksi on toki tullut yhtä ja toista kirkollista perimää.

Niinkuin luterilaisuuteen ja esikoislestadiolaisuuteenkin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 07.10.2007 13:05
Tämä kirkkohistorian aarre on säilynyt Jumalan ihmeellisestä johdatuksesta, jota Adrianoplen metsissä saimme vähän seurata.

Rooman imperiumin sotilasmahti murtui, visigootit polttivat Rooman kaupungin ja kristillisen kirkon, Jeesuksen Kristuksen kirkon, pääkaupunki siirtyi nyt täydellä voimalla uuteen Roomaan, jota sitten Konstantinapoliksi kutsuttiin perustajansa, keisari Konstantinus Suuren mukaan.

Rietas kun sitten valheitaan Arabian niemimaalla kylvi, sillä oli kova meininki uudella työkalullaan ajella Jeesuksen viinitarhat tasaisiksi.

Sillä siellä missä Islam nousee valtaan, kristinusko ei ole koskaan päässyt takaisin.

Mutta oli tämmöinen ladonlukko, Theodosiuksen muurit.

Ja sitten toinen juttu, kreikkalainen tuli.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 07.10.2007 13:11
Kiitos ystävälliselle kielentarkastajalle, tämä on nyt sitä "oppia ikä kaikki" minulle.

Nähdä Napoli ja kuolla.

Mutta suomeksi Constantinople on kuulemma Konstantinopoli.

sorry tämä paha kielivirhe, varmaan tein sen jo koulussa.

Siirryn nyt kiltisti Napolista Nopoliin, konstantino-polikseen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 07.10.2007 20:11
Gratian varoitti setäänsä Valensia odottamaan saapumistaan, mutta tämä hyökkäsi Adrianoplessa siitä huolimatta kohtalokkain seurauksin.

Gratianille itselleen tapahtui myös jotain, ja hän alkoi omistautua päivänsä yhä enemmän metsästykselle, jättäen valtion asioiden hoitamisen ranskalaiselle kenraali Merobausille ja hengelliset asiat Milanon piispa Ambrosiukselle (338-397).

Tästä olisi paljon kerrottavaa, mutta tärkeä on huomata että Gratianin aikana Ambrosiuksen toimesta Rooman valtio alkoi luopua virallissa juhlallisuuksissa ikivanhasta pakanuudesta.

Vestan neitsyiden elatus lopetettiin, ja monella muulla tavalla irtaudutiin pakanuudesta.

Kristittynä keisari Gratian ei halunnut käyttää suuren ylipapin, pontifex maximus, tunnusmerkkejä.

Mainiota, että Rooman paavit ottivat tuon vanhan pakanallisen nimen uudelleen itselleen.

Mutta syvimmin koko Roomaa järkytti, kun keisarin käskystä, jonka takana varmaan oli Ambrosius, maineikas Voiton alttari vietiin pois Senaatista.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 07.10.2007 20:16
Nikan seppelettä pitävän patsaan poistaminen 382 oli melkoinen kulttuurishokki.

Kun Rooma sitten hävitettiin, monet pudistelivat päätään ja sanoivat, että se oli juuri tuon Voiton alttarin poistamisen rangaistus. Rooman vanhat jumalat olivat julmistuneet.

Augustinus kirjoitti tästä asiasta paljon kirjassaan De civitate dei.

Jotain oli mennyt pieleen Gratianin mielessä, sillä hän oli astunut keisarina kansan eteen pukeutuneena skyyttalaiseksi sotilaaksi vierellään joukko alaaneja. Keisari ivasi näin Adrianoplen murskatappiota, ja sai armeijan vihat päälleen.

Gratian pakeni Lyoniin, jossa hänet murhattiin 28.5. 383.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 08.10.2007 07:34
Konstantinopoli sijaitsee Marmaran meren niemellä siten, että Bosporin salmeen aukeava Kultainen sarvi on pohjoisessa.

Pitkin Kultaisen sarven muodostamaa luonnollista vesirajaa kulkee rantamuuri kaupungin koko pituudelta. Kultaisen sarven pohjoispuolella olleet Bysantin kaupunginosat jäivät sen ulkopuolelle.

Samoin idässä ja etelässä niemen rannalla on Marmaran meren tuntumassa muuri.

Haavoittuvin suunta on länsi, josta kaupunkiin pääsee maareittiä.

Konstantinus Suuri rakensi aikoinaan länteen vahvan kaupunkimuurin.
MikkoL:
näet tämän veden ympäröimän "peukalon" ja sen ranteen puoleiset muurit kartassa

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c5/Byzantine_Constantinople.png
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 08.10.2007 07:41
Goottien ja hunnien reuhasivat turhan lähellä. Keisari Theodosius II päätti suojata tämän läntisen heikoimman suunnan uudella muurilla.

Se alkaa Blankhen luota Kultaisen sarven rannalta 1,500 metriä Konstantinuksen muurista länteen ja kulkee 5,630 metrin matkan aina Marmaran mereen asti katkaisten maareitin lännen suunnalta kaupunkiin.

Työt alkoivat keisarin käskystä vuonna 408 ja muuri valmistui 413. Rakennustöitä johti lahjakas Anthemius, arvonimeltään praefectura praetorio, pääministerin tasoinen titteli.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 08.10.2007 07:44
Yksinkertainen peukalovertaus auttaa hahmottamaan Konstantinopolin ratkaisevan tärkeän strategisen muodon.

Peukalosi sojottaa oikealle, sitä ympäröi joka suunnalta vesi paitsi ranteen puolelta. Ranteen puolella Theodosiuksen Muuri estää vihollisen saapumisen peukalon alueelle.

Miten tuo meriraja oli niin vahva, että ei tarvittu noin massiivista rakennelmaa kuin Theodosiuksen muuri?

Kerron myöhemmin bysanttilaisten käyttämästä pelätystä "kreikkalaisesta tulesta", jonka tehokas käyttö esti vihollisen laivoja valtaamasta kaupunkia meren suunnalta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 08.10.2007 07:46
No miten vahva tämä Theodosiuksen muuri sitten oli?

Yksikään vihollinen ei sitä murtanut tuhanteen vuoteen.

Vasta uuden ajan tykistön avulla sulttaanin joukot pääsivät murtautumaan sen läpi. puhumme isosta tykistä, Top Kapista, myöhemmin.

Kuvaan muuria jatkossa yksityiskohtaisemmin, koska se on sekä historiallisesti että teologisesti niin tärkeä.

Kuten sanoin, mielestäni tämä kivimuuri on vaikuttanut erittäin syvällisesti ortodoksisen krisillisyyden olemukseen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 08.10.2007 22:15
Theodosiuksen muurit käsittivät kaksi rinnan kulkevaa vahvaa kivistä ja tiilistä tehtyä rakennelmaa.

Ulkomuuri kulki aivan vallihaudan vieressä ja se oli 2m paksu ja 8.5 metriä korkea. Siinä oli 96 tornia kukin päämuurin vastaavien tornien puolivälissä. Muurin päällä kulki taistelijoiden käytävä ampuma-aukkoineen ja muurissa oli tasaisin välimatkoin holvattuja ampuma-aukkoja.

Päämuuri oli 5 m paksu ja 12 m korkea ja kulki ulkomuurista 15 m itään. Myös sen harjalla oli taistelijoiden käytävä ampuma-aukkoineen.

Päämuurissa oli 96 tornia, useimmat neliön muotoisia, joiden laella oli taistelutaso. Tornit olivat 18-20 metriä korkeat ja niiden sisällä oli kaksi huonetta, ylempi huone taistelijoille ja vartijoille ja alempi huone aukeni kaupunkiin ja sitä käytettiin varastona.

Kaksoimuuri vallihaudan reunalla, molemmissa 96 limittäin asetettua vahvaa tornia. Kivistä ja tiilistä kootut rakennukset, yli 5 kilometriä pitkä.
 
 Kirjoittanut: nasu, 09.10.2007 09:08
Uteliaisuuttani kävin jo etukäteen kurkkimassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinopolin_piiritys
siitä kreikkalaisesta tulesta. Palavaa nestettä, joka paloi veden allakin. Karmeaa. Onko totta tuo wikipedian tieto, että seoksen, jota vesikään ei sammuttanut, tuntijat kuolivat kaikki Konstantinopolin piirityksessä 1453?
 
 Kirjoittanut: nasu, 09.10.2007 09:10
Varmaan oli Jumalan suunnitelmaa, että perinteet tuon muurin suojassa aikanaan niin kauan säilyivät.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 09:29
kreikkalaisen tulen kemiallisia aineita ei nykyään enää tiedetä, se vain innostui palamaan mitä enemmän siihen vettä heitettiin.

se oli Byzantin suuria sotasalaisuuksia, en usko että se vain hukkumalla katosi, vaan kun ottomaanit lähestyivät pidettiin huoli, ettei salaisuus joutunut vihollisen käsiin.

siinä se sitten unohtui itseltäkin, sen verran oli huolellista tuo todisteiden tuhoaminen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 09:31
ulomman muurin ulkopuolella kulki koko matkan 20 metriä leveä ja huikeat 10 metriä syvä vallihauta.

Vihollisen uhatessa tämä 5.5 km pitkä kaivanto täytettiin vedellä.
MikkoL: Theodosiuksen muurien poikkileikkauksessa niiden taktinen rakenne näkyy selkeästi. Vallihaudan vieressä on 2 m korkea taistelumuuri vaikeuttaen vihollisen nousua vesiesteestä.

http://www.friesian.com/images/walls.gif
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 09:39
Ja sitten niinkuin Hesekielin näyssä, mene kaupunkiin ja laske sen portit...

Konstantinapolin Theodosiuksen muurissa portteja oli kymmenen, tässä niiden alkuperäiset nimet ja nykyinen turkkilainen (ne ovat siellä yhä)

1. Kristuksen portti (Ensimmäinen Sotilasportti). Tabak Kapi

2. Kultainen portti. Altinkapi

3. Toinen Sotilasportti. Belgrad Kapisi

4. Melantiaksen portti. Silivri Kapisi

5. Kolmas sotilasportti. (täytetty)

6. Rhegium portti. Yeni Mevlevihane Kapısı

7. Neljäs sotilasportti. Millet Jaddesi

8. Pyhän Romanuksen portti. Topkapı

9. Viides sotilasportti. Hüjum Kapısı

10. Charisius portti. Edirnekapı
MikkoL: Toinen sotilasportti (3.) eli Belgradin portti on restauroitu. Se oli sotilasporteista suurin. katso hienoa wikikuvaa

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6e/Car_bed_kap_deu2.jpg
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 09:49
Theodosiuksen muurin alussa on Marmori torni Mermer Kule Blankhernan puoleisella rannalla.

Suurten muurien lopussa on pieni Xylokerkos portti, jonka joku onneton oli unohtanut auki toukokuun 29, 1453.

Pyhän Romaniuksen (8.) ja Kharisius (10.) porttien välinen 1.2 kilometrin osuus on heikoin kohta Theodosiuksen muureissa.

Siinä muuri laskeutuu Lycos joen pohjalle ja vastarannan rinne on korkeammalla kuin muurin harja.

Tätä kohtaa kutsuttiin Keskimuuriksi (kr. Mesoteichion) ja se on yhä raunioina ottomaanien rajun tykkitulen jäljiltä toukokuussa 1453.
MikkoL:
wikipedian kuvassa on keskiaikainen kartta 1422, jossa Konstantinopolin muurit torneineen näkyvät kivasti.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/91/Map_of_Constantinople _%281422%29_by_Florentine_cartographer_Cristoforo_Buondelmonte.jpg
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 10:04
Theodosiuksen muuri oli sen tähden niin tärkeä, että se suojasi maateitse tulevalta hyökkäykseltä.

Pitkin meren rantoja ja Galatan kaupunginosan ympärillä oli myös muureja.

Konstantinopolin muureja kutsutaan syystä lujimmaksi sotilaalliseksi muuriksi, mitä koskaan on missään tehty (Kiinan muuri on toki pitempi!).

Pistetäänpä muurien kunniaksi virren 173 viimeinen säkeistö:

"Siionin muuri ei sortua saata,
kun peruskallio Jeesus on sen.

Rynnätä saavat nyt helvetin joukot,
on Herra kanssamme voimallinen.

Vahvista, Herra, nyt taistelijoita,
luopuneet etsi ja laumaasi voita,
luopuneet etsi ja laumaasi voita."
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 10:09
ja kyllä Herra Jeesus vahvistikin.

Jumalan tarkoitus oli, että tämä piste kristikunnassa tulee kestämään.

Ja se kesti, suojaten omalta ratkaisevalta suunnaltaan ensin itä-Roomaa kansainvaellusten tuholta.

Sitten kaupunki ihmeen urhoollisesti varjeli Eurooppaa islamin nousevan imperiumin kuolettavalta vaaralta.

Olen vakuuttunut, että suomalaiset olisivat hyviä muslimeja, lainkuuliaisia ja Jumalan ja hallitsijan tahtoon alistuvia.

Mutta niin ei käynyt, kiitos Herran, vaan Jumalan Sanan totuus sai saavuttaa Suomenkin rannat noin seitsemänsataa vuotta Theodosiuksen muurien rakentamisen jälkeen.

Kun ehtoollispöytään kutsuttaessa sanotaan "kaikki on valmistettu"... siihen sisältyy todella paljon, mitä silmä ei heti huomaa!

valmistettu kauan ennenkuin olimme edes syntyneet. mitään kasteen lahjaan emme pysty lisäämään!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 16:30
jos ajattelemme että Konstantinopoli on vasen kätemme, jonka peukalo osoittaa oikealle, Theodosiuksen muuri siis on kuin paksu rangas peukalon tyvessä ranteen suuntaan.

Se katkaisi kaikkein vaarallisimman suunnan eli maayhteyden lännestä.

Peukalosi yläpuoli rajaa Kultaiseen Sarveen ja sormanpää ja peukalon alapuoli Marmaran mereen (Propontis).

Näillä rannoilla kävi voimakas merivirtaus, joka vaikeutti viholollisen laivojen lähestymistä. Voimakas lounaistuuli oli myös tuon ajan soutaen ja purjein kuljeteuille puulaivoille vaikea haaste.

Theodosius antoi sen vuoksi rakentaa merenpuoliset muurit kevyemmin kuin tuo maamuuri, 12-15 m korkeita, paljon vahvoja torneja ja portteja näissäkin kivi-tiili rakennelmissa oli.

Propontis oli 8460m pitkä ja siinä oli 188 tornia, Kultaisen sarven merimuuri 5600m ja siinä 110 tornia.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 16:36
Pikkusen meinasi mennä keisari Theodosiuksella huonosti.

Lokakuun 6, 447, voimakas maanjäristys vahingoitti pahasti uutta muuria.

Attila oli hunneineen lähestymässä.

Eikös tässä ole juuri puhuttu, että Jeesus halusi Konstantinopolin kestävän kuin maahan hakatun rautavaarnan?

Miten Jumala siis salli näin kohtalokkaan virheen, uudet muurit kukistuvat kuin Jerikossa konsanaan ja lyhyen läntä, leveärintainen Attila lähestyy, Jumalan ruoska.

Voi olla että Konstantinopolin kirkoissa oli tungosta iltarukouksen aikaan. Ja aamu.

Keisari antoi välittömästi käskyn ryhtyä särkyneiden muurien kunnostamiseen. 60 vuorokautta paiskittiin töitä.

Attila ei kerinnyt!
MikkoL: Konstantinopolin muureista on Gabriele Pasch laatinut saksankielisen Web sivun, jossa on piirrettyjä rekonstruktioita ja valokuvia nykyisestä Istanbulista.

http://www.messala.de/landmauer-konstantinopel.htm

näet siellä kuvia muurin rakenteesta ja yksityiskohdista ja eräistä tällä palstalla mainituista tärkeistä kohdista, etenkin Kultaisen Portin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:14
Hieman itse kaverista vielä.

Theodosius II syntyi huhtikuussa 401 kristittyyn kotiin. Tai pikemmin kristittyyn hoviin.

Hänen äitinsä oli vauhdikas täti, Aelia Eudoxia ja isänsä tuommoinen uskova hiirulainen, keisari Arkadius (377-408), jota kiinnostivat uskonasiat ja hengellinen elämä ja valtakunnan asioiden hoitaminen jäi Eudoxia rouvan huoleksi.

Voimakas johtajatyyppi ja syvällinen teologi Johannes Krysostomos (349-407) oli Konstantinapolin patriarkkana.

Hänellä oli Theodosiuksen äidin kanssa napit vastakkain. Keisarinna Eudoxia järjesti hänet maanpakoon, mutta kovat maanjäristykset ja kansan murina pakottavat tuomaan Kultasuun takaisin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:20
En halveksi Arkadiuksen kristillisyyttä, vaan olen sitä mieltä, että keisarina pitäisi myös hoitaa keisarin työt ja tehtävät Jumalan kunniaksi ja kansalaisten parhaaksi.

Pelkkä hengellinen harrastelu ei riitä, eikä vahvaan vaimoon vetoaminen auta.

Eudoxia synnytti seitsemän lasta, mutta menehtyi viimeiseen synnytykseen.

Theodosius oli vanhin poika ja hän tuli vain seitsemän vuoden ikäisenä keisariksi Arkadius isän kuoltua 408.

Toinen täti tuli nyt kuvaan, äitinstä tarmon perinyt Theodosiuksen vanhin sisar Pulcheria (399-453). Hän oli henkilökohtainen kristitty, naimattomuuslupauksen tehnyt, ja johdatti myös pikkuveljensä Kristuksen luo.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:26
Theodosiuksen vanhin sisar on tarina sinänsä.

Ehkä kysyt, mitä sitten?

No, yksi tarina on se, kuinka Pulchera oli järjestämässä Khalkedonin ekumeenista kirkolliskokousta vuonna 451.

Khalkedonissa laskettiin koko kristillisen kirkon kristologian peruskivi, oppi Jeesuksen kahdesta luonnosta.

Pulchera oli tässä mukana keskeisenä hahmona, koska Theodosius II oli kuollut vuotta sitä ennen 450. Naista arvostetaan pyhimyksenä sekä latinalaisessa että kreikkalaisessa kirkossa.

Khalkedonin kaava on myös luterilaisen ja kaikkien muiden protestanttisten kirkkojen omaksuma opetus: Jeesus on täysin ihminen ja täysin Jumala, ja nämä kaksi luontoa ovat hänessä yhdistymättä, sekaantumatta, jakamatta ja erottamatta.

ehkä suurin kristillisen kirkon suurena aartena pitämä paradoksi ja mysteeri.
MikkoL: Theodosiuksen sisar on Pulcheria eikä niinkuin kirjoitin ilman iitä.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:28
Khalkedon, jossa tuo kuuluisa ekumeeninen kirkolliskokous pidettiin, on Konstantinopolia vastapäätä Aasian puolella oleva kaupunki, joka on osa nykyistä Istanbulia.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:33
Keisari Theodosius II perusti Konstantinopolin yliopiston.

Vuonna 429 hän käynnisti juridisen ohjelman, jossa koottiin kaikki Konstantinus Suuren ajalta lähtien annetut lait yhdeksi kokoelmaksi.

Tätä lakikokoelmaa kutsutaan Theodosiuksen Codex nimellä, se valmistui 438.

Ymmärtääkseni kaikki Suomessa lakia lukevat opiskelijat siihen yhä tutustuvat lainsäädännön historiaa tutkiessaan.

Theodosiuksen kokoelma on erittäin tärkeä keisari Justinianuksen suuren codexin taustalla oleva tekijä.

Nämä lakikokoelmat antavat myös todella elävän, ja aika hurjan, kuvan tuon aikakauden elämästä kristinuskon kamppaillessa olemassaolostaan kansainvaellusten pyörteissä ja pakanuuden vielä vaikuttaessa hyvin voimakkaasti.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:35
Tuolla aikaisemmin korostin, miten Konstantinopolin muurit ovat suojanneet kristillisen uskon hyvin alkuperäisessä, vanhakantaisessa muodossa.

Tämän perinnön suurin kantaja on ortodoksinen kirkko, jonka menoissa tuntuu yhä Bysantin ja Konstantinopolin keisarillinen juhlallinen ilmapiiri.

Kaupunki seisoi uskollisena vartijana idän suuntaan, pysäyttäen islamin valtavyöryn.

Mutta myös Rooman lakien tallentajana ja kehittäjänä, sillä Theodosiuksen ja Justininanuksen lakien takana häämöttää keisari Augustuksen Rooma, kaupungilla on ollut maailmanhistoriallinen merkitys.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:38
Keisari Theodosius II, Konstantinopolin valloittamattomien muurien rakennuttaja ja suuri lainsäätäjä, kuoli heinäkuun 28. 450.

Putosi hevosen selästä ja kuoli.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:42
Esimerkki Theodosiuksen kokoelmasta, joka koskee uskonnon asioita

XV vii 1
Henkilö, joka kääntyy kristinuskosta pakanuuteen, ei saa tehdä testamenttia, ja jos hän on sellaisen tehnyt, se mitätöidään hänen kuollessaan.

Gratian, Valentinian, Theodosius Augusti.

(lopussa keisarit, jotka tämän perintölain ovat laatineet ja pitäneet voimassa)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 17:46
XI vii 13

Sunnuntain isämme ovat oikein kutsuneet Herran päiväksi ja silloin lakatkoot oikeunkäynnit ja kaupankäynti. Älköön kukaan yrittäkö periä julkista tai yksityistä velkaa älköönkä tuomarit kuulko asioita, sen enempää virkansa puolesta kuin yksityisinä asiaa ajamaan kutsutut.

Ja häntä joka ei osallistu tuona päivänä pyhän uskon menoihin pidettäköön heittiönä ja pyhäinhäväisijänä.

Gratian, Valentinian, Theodosius Augustus
MikkoL:
http://www.fordham.edu/halsall/source/codex-theod1.html
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 20:39
Länsimaisen sivilisaation juridiikkaa siis Konstantinopolista alkaen.

Rupesin tuossa miettimään, että mitä kaikkea tosiaan tuossa kaupungissa on perustuksia laskettu

Nikaia (325), nykyinen Iznik, on Marmaran meren itärannalla ei kovin kaukana Konstantinopolista (383).

Lausumme siis nikaialais-konstantinapolilaisen uskontunnustuksen juhlapyhinä yhteen ääneen kirkossa.

Pyhän Kolmiyhteyden teologisesti määrittelevä uskontunnustus.

Khalkedon 451 on Konstantinopolin lähiö, nykyajan Istanbulin sisällä.

Jeesuksen olemusta koskevan kristillisen uskon määrittelevä uskontunnustus.

Ei Jerusalem eikä Rooma vaan Konstantinopoli.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 20:40
Herra vei minut kaupunkiin, ja sen portilla seisoi mies, joka oli kuin pronssista valettu. Hänellä oli kädessään pellavanuora ja mittakeppi.

Mies sanoi minulle: "Ihminen, katsele ja kuuntele tarkoin, paina mieleesi kaikki mitä sinulle näytän. Juuri siksi sinut on tuotu tänne, että näyttäisin sinulle sen. Ja kaikesta, minkä näet, sinun on tehtävä selko Israelin kansalle."

Minä näin, että siellä oli temppelialue ja sen ympärillä joka puolella muuri. Miehen kädessä oleva mittakeppi oli kuusi kyynärää pitkä, ja kyynärä oli kämmenenleveyden verran tavallista kyynärää pitempi. Hän mittasi kepillä muurin, ja se oli kuusi kyynärää paksu ja kuusi kyynärää korkea.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 20:41
Sitten mies meni idän puoleiselle portille, nousi sen portaat ja mittasi porttiaukon. Se oli kuuden kyynärän syvyinen, samansyvyinen kuin muut porttiaukot.

Porttirakennuksen sivuhuoneet olivat mittakepin pituisia ja levyisiä, ja huoneiden väliseinät olivat viisi kyynärää paksut. Eteishalliin johtava porttiaukko oli sekin kuuden kyynärän syvyinen.

Sitten hän mittasi itse eteishallin. Se oli ovelta ovelle kahdeksan kyynärää, ja sen pihanpuoleiset seinät olivat kaksikyynäräiset. Tämä eteishalli oli esipihan puolella.

Itäportissa oli molemmin puolin kolme sivuhuonetta, kaikki samankokoisia, ja myös väliseinät olivat samanpaksuiset molemmin puolin.
MikkoL:
Hesekielin kirja 40 luku jakeet 3- 10
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 09.10.2007 20:41
Raamattu alkaa puutarhasta ja päättyy kaupunkiin.

On se ihmeellinen kirja.
 
 Kirjoittanut: nasu, 09.10.2007 23:18
On.

No comments:

Post a Comment